28 joulukuuta 2021

Vain minä

Jos mä ajattelen ja puhun aina, että "mä oon vaan kotona" saan itteni ajattelemaan, että se ois jotenkin väärin. Että oisin huono ihminen. Jos jokaiseen lauseeseen lisää "no mä nyt vaan" jotain niin tuleeko siitä positiivinen olo. Ei taida tulla. Miten sellasella ajattelutavalla pystyy keskittymään toipumiseen tai muuhunkaan hyvään? Negatiivinen ajattelu johtaa negatiivisiin tunteisiin ja negatiiviseen toimintaan. Mun pitäis muistaa aina se mitä mun terapeutti sanoo. Mä oon tullu niin ison askeleen eteenpäin toipumisen polulla tämän 8 vuoden aikana mitä ollaan tämän terapeutin kanssa tehty yhteistyötä. Ja se on ollu mun työ. Mun työ on antaa itelle aikaa toipua. Olla itelle armollinen. Ja muistaa puolustaa itteni oikeuksia. Etten ole muiden poljettavissa. Muistakaa tekin miten arvokkaita ihmisiä ootte. 


Mun pitäis olla ylpee siitä missä nyt oon. Ja oonkin ilonen siitä, että n. 12 vuotta sitten alotettu terapiassa ravaaminen on johtanu siihen, että tykkään elää. Sehän on paras tulos minkä voi saada. Välillä voi tuntua, ettei enää jaksa mutta sieltä kyllä noustaan vaikka se kuulostaakin kliseiseltä. Ollaan ylpeitä siitä mistä kaikesta ollaan selvitty. Ollaan vahvoja yhessä. 💚

Kyllä ne siivet kantaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti