Terapeutti sano, etten oo vielä noin matalia BDI 21 pisteitä saanu joten JEE! Tässä ollaan menty superisti eteenpäin! Ite en pisteitä laskenu, mutta näin sitä tehdessä että vain muutamaan kohtaan taisin laittaa ruksin joista siis saa vaan yhden pisteen. Ja vaan muutama niitä yhden pisteen kohtia.
Sitten oltiin uuden ahistavan asian äärellä. Terapiassa oli tuuraava lääkäri joka sanoi, että kela kattoo varmasti mun voivan niin hyvin ettei kuntoutustukea enää myönnetä. Joten pitäis hakea johonkin kuntoutukseen tai valmennukseen. Mua alko ahistamaan niin paljon. En oo ollu 10 vuoteen missään kuntoutuksessa joten tuntuu tosi pahalle. Pelottaa etten jaksa. Mutta eihän sitä voi tietää jos ei kokeile. Valmennus johon hain kestäis 5 kuukautta. Ja ajattelin heti etten tule sitä jaksamaan koska se kestää niin kauan. Kunnes muistin mun taktiikan käsitellä asioita, että jaksan. Asenteella, että vaan kokeilen. Että vain yks päivä. Koska jos ajattelen koko sen valmennuksen pituutta en tule jaksamaan. Väsytän itteni henkisesti jo ajattelemalla, että se kestää niin kauan. Mutta jos ajattelen, että kokeilen yhen päivän niin se saa jaksamaan ja jatkamaan toiseen päivään. Tänävuonna tuli uusi asia vastaan jonka kanssa jouduin käyttämään tätä samaa. Koska mulla alkaa ajatukset laukkaamaan niin paljon, että väsyn niihin enkä jaksa sen jälkeen toteuttaa mitään. Yritän helpottaa mun henkistä jaksamista ja vähän huijata itteeni, etten väsy ajattelemalla tän olevan lopullista. Ja yllättäen se toimii aika hyvin. Jännä miten pystyy itteään huijaamaan.
Mutta soittelin kelaan josta kyseltiin elämäntilanteesta kun olin jättäny soittopyynnön. Kyseessä on matalan kynnyksen valmennus. Pitäis helposti päästä. Mutta ei jääny kivat kokemukset tammikuussa kun hain samaan valmennukseen loppu vuodesta niin tammikuun alussa kelalta soitettiin, ettei nyt oo ajankohtanen kun on vireillä uus kuntoutustuki vuodeks. Että katotaan vuoden päästä uudestaan. Lähettiin tekemään lääkemuutoksia jonka takia vointi oli aika huono ja tammikuun lopussa soitettiin kelalta uudestaan, etteivät hyväksy tulevaa kuntoutustukee kun mun pitäis lähtee kokeilemaan sitä valmennusta. Että mitä? Eikö heillä viesti kulje vai miks tuolla tavalla pompotellaan. Mulla meni moti ja alko ahistamaan hirveesti. Aluks olin valmistautunu ja innoissani valmennukseen mutta sitä ei suositeltu. Joten asennoiduin siihen, että vuoden päästä uudestaan. Minkä jälkeen mulle soitettiin, et hei mene sinne sittenkin. En mä lopulta sinne pystyny menemään koska olin jo suhtautunu asiaan eri tavalla. Mä tarviin jonkun aikaa että pystyn muuttamaan ajatusmallia. Se ei ihan niin nopeesti tapahu. Ja suunnitelman muuttaminen ahisti. Kun koin, että sovittiin ensimmäinen kelalta soittaneen kanssa että vasta vuoden päästä. Tän viikkosen puhelun aikana mulle sanottiin, että viikon sisään kelalta soittaa joku uudestaan ja mua haastatellaan siihen valmennukseen. En tiiä miten pitkät jonot siihen valmennukseen on, mutta mun kuntoutustuki loppuu elokuussa. Muistaakseni elokuun lopussa. Eli valmennus alkais syksyllä ja syksy on sitä pahinta aikaa mielialalle niin silläkin mietin, että miten tulen jaksamaan. Koska syksyllä en oikein jaksa tehdä mitään. En jaksa käydä ees ulkona. Keväällä ja kesällä tykkään urheilla ja saan motivaatiota siihen, mutta syksyllä motivaatio kaiken suhteen rapisee pois. Mikä on surullista kun ei vaan jaksa. Oon yrittäny pakottaa itteeni liikkumaan muttei se oo kivaa. Eihän siinä mitään jos lenkille joutuis pakottamaan ittensä ja lenkin jälkeen ois sit hyvä olo. Mutta mulla syksyllä ja talvella lenkille pakottamisen jälkeen on ihan yhtä paha olo kuin sinne lähtiessä. Ajatuksena että kävin lenkillä koska oli pakko. Ja eihän mikään oo kivaa jos siihen joutuu pakottamaan ittensä.
Mutta kattoo nyt miten asiat etenee.